Lämpimän ja matalan veden kalastus ahvenelle ja kuhalle
Matala vesi kivikkoineen kerää kalaa
Mennyt kesä oli lämpimin miesmuistiin täällä itäisessä Suomessa. Välillä se asetti omia haasteita kalastukseen, jotka oli ratkottava päivä toisensa jälkeen. Kummallista menneessä kesässä oli, että välillä kalat haukeutuivat yllättävän matalille alueille. Niiden saaminen siiman päähän vaati välillä tosi tarkkaa kalastusta, puhumattakaan vieheiden koon ja siiman paksuuden merkityksestä. Ahvenvieheet antoivat mukavasti myös mitallista kuhaa, ja kalastus oli mielekästä kevyillä ahvenen kalastukseen tarkoitetuilla välineillä. Samat paikat toimivat myös päivällä, puhumattakaan iltakalastuksesta kuhan osalta. Liian lämmintähän kuhalle ei käytännössä voi olla, vaikka melkein kolmeakymppiä Lowrancesta mitattuna hätyyteltiinkin..
Tämän kaltaiset alueet, joissa on harvakseltaan lohkareita saven keskellä, pidättävät joskus paljonkin kuhaa jossakin lähistölllä. Ne yleensä majailevat hieman syvemmässä vedessä päiväsaikaan joten rinteitäkin tulisi löytyä, mutta poikkeuksiakin usein on. Usein kuhat etsitään jo ennen iltakalastusta niiltä alueilta, joista niiden oletetaan tulevan matalaan. Plotterissa olisi tällöin hyvä olla n. 5-7 erilaista paikkaa katsottuna valmiiksi, ja kun varmuutta tekemiseen tulee, lukumäärää voidaan pudottaa. Syönti ei välttämättä kestä kauaa. Yleensä puhutaan ihan parista tunnista joka menee tosi nopeasti kun veneessä on tapahtumia.
Alueista
Yleensä kalastettavat alueet nousivat syvästä vedestä niiden ollessa hyvin monesti lahtien periä tai kahden syvän veden välissä olevia laajoja savikko alueita. Veden syvyys oli usein 0.5-2.5 metriä. Perukkeena käytettiin joskus monoa, mutta hyvin usein n. 0.4-0.6mm fluorocarbonia. Perukkeen pätkää jouduttiin vaihtamaan taajaan koska kivikko ja hauet olivat alati kalastajien kiusana. Joskus kohdelaji vaihdettiin lennosta haukeen ja päähän laitettiin kivikkohauen kalastukseen tarkotitetut setit: Patriot Levitation Pike 7.5′- jalkaiset vavat ja 0.8-1.0mm fluorocarbon perukkeet. Vieheiden kokoakin hieman suurennettiin n. 12-15 senttisiin jigeihin ja joskus päässä roikkui maltillisen kokoisia spinnerbaitteja, joita uitettiin suhteellisen pinnassa.
Monta kertaa yhteinen tekijä oli, että kalastettavilla savikoilla oli suurempia kiviä jotka olivat kuitenkin erillään toisistaan. Alueiden kalastaminen vaatii yleensä tosi tarkkoja heittoja ja ankkuroitumisen kanssa kannattaa olla huolellinen. Yleensä ankkuripaikat merkataan tarkkaan, ja alueelle kannattaa palata myöhemmin, joka on kalastettu aiemmin ja eräällä tavalla treenattu kuntoon. Usein kivet ovat juuri ja juuri pinnan alla ja varomaton kalastaja ajaa keulamoottorilla suoraan niihin, vaikka luotaimen mukaan vettä pitäisi olla alla riittävästi. Siksi omien karttojen teko hyvistä alueista on vähintäänkin perusteltua. Myös haastavuutta lisää viehe ja jigipää hävikki, joka on usein jopa ärsyttävää. Solmujen jatkuvalta teolta ei voi välttyä ja joskus pohja voi kolista.
Kalojen sijainti vaihtelee
Ankkuroitumis paikat ovat tietty sitä monipuolisempia mitä enemmän kalastajia on veneen keulassa ja perässä, eli ne tulevat vaan kalastetuksi tarkemmin. Itsekseen kivikkoa heitettäessä olisi hyvä siirtyä jonkin ajan kuluessa veneen keulaan peräosasta, tai ottaa pari naksua keulamoottoria sivuun, eteen tai taakse. Jos kalat ovat välivedessä, jigin ei anneta koskettaa pohjaa paitsi vieheen vajotuksen yhteydessä. Välivesikaloille perukkeen tai siiman paksuutta voidaan hieman kasvattaa yhdistettynä jigipään keventämiseen. Käytettyjen päiden paino on usein 2-5 grammaa. Joskus tietenkin raskaampia, jos ensiksi kalastetaan syvemmät rinteet matalikkojen edestä tai laitamilta.
Välillä sääolosuhde tai sen muutos ajaa kalat poikkeuksellisen syvälle keskellä lämmintä kesää. Silloin aiemmin toimineet alueet voivat olla syystä tai toisesta autioita, jotka edellisenä päivänä ovat toimineet.. Suuressa vesimassassa tapahtuvat muutokset eivät aina aukea kalastajalle, ja taas kerran pää joutuu töihin.
Jos viime kesästä joku jäi mieleen, niin se sisälsi erittäin monipuolista kalastusta koska kaloja täytyi etsiä tiuhempaan tahtiin. Kivikot, matalikot, savikot, vitaikot, luodot, sekä vesialue 0-10 metriä tuli tutuksi. Nimenomaan tarina alkaa sieltä ihan nollasta..
Monesti matalan kalastuksessa ei päästä juhlimaan aivan samanlaisilla saaliilla kuin massaparvissa, jotka monesti ovat esimerkiksi kuoreen perässä herkuttelemassa valtavina laumoina 4-9 metrin vedessä. Kuhan osalta käytös menee siten, että päiväsaikaan ne liikkuvat 3-7 kalan parvissa uiden matalikon edustaa ja kivikkoa välejä. Vavat taipuvat alkuun luokille ja tärpit ovat mieleenjääviä, varsinkin ilta- ja yöaikaan hyvinkin agressiivisia. Yleisesti ottejahan kuhalla on hyvin monenlaisia: imaisuja, tökkäsyjä, pukkasuja, vieheen alistamista, mutustelua, kunnon tärppejä ja riuhtaisuja. Juuri matalemmasta tulevat tärpit ovat nimenomaan usein räjähtävämmästä päästä, ja joskus kalustokin kuten solmut saattavat olla kovilla.
Käytettävät välineet
Vapoja joita itse käytän tämäntyyppisessä kalastuksessa on ikäänkuin kahta erilaista jos puhutaan ahvenesta. Kuhalle on tietenkin omat välineet myös, niinkuin yleensä kohdelajin muuttuessa toiseen. Itse käytän karkeammalle ahvenelle Savage Gearin FPS 6,6′- jalkaista vapaa, jossa vieheen painosuositus on 5-20 grammaa. Toinen vapa on tehty hieman pienemmälle ahvenelle sen ollessa saman valmistajan Finezze, pituudeltaan 7,4″ jalkaa ja 2-12 grammaa. Usein heitän mikrojigejä tällä vavalla ahvenille niiden ollessa hieman hankalammalla päällä. Myös Okumalta löytyy hyviä vapoja ahvenelle vapasarjoista Helios sekä Ultra Light Fishing.
Kuhalle käytössä on useita erilaisia vapoja, keloja ja siimoja. Mainitakseni pari, yksi on Patriotin XXV Zander 6,9′ jalkaa ja 10-35 grammaa, sekä toinen Savage Gearin FPS 7,6′ jalkaa ja 10-35 grammaa.
Matalien alueiden edustat pitivät joskus sisällään 45-60 senttisiä kuhia, joihin mielenkiinto kiinnittyi ensiksi tullessamme alueelle. Mikä erikoista, jopa metrin vesi toimi hyvin keskellä päivää, kun muut heittivät 5-10 metriä lähistöllä..
Kautta odotellessa..
Enää kevääseen ei ole edes pitkä aika.. Odotan suurella mielenkiinnolla, pitävätkö samat rastit kutiaan. Löysin mielestäni tosi hyviä kala alueita, jotka toimivat järjestään vieraillessani niissä. Tosin, myös hauen kalastus ja nimenomaan ennen kutua tapahtuva kalastus odotuttaa, ja eräällä tavalla myös hermostuttaa samalla. Johan tässä on talvea taitettu ennätysmäärät lumineen ja pakkasineen. Sisäinen kello sanoo, että tasan kirjoitushetkestä 2.5-kuukautta eteenpäin, ja voin laskea opasveneeni rampilta erääseen haukilahden suu alueelle. Odotetaan siis pääsemmekö sinne sekaan heittämään heti jäiden lähdettyä, toivotaan niin..
Keväisestä ahvenenkalastuksesta löytyy muuten jo infoa Facebook-sivuiltani: https://www.facebook.com/teemuopas/videos/534046250424656/
Seuraavaan kertaan,
-Teemu