Jigikalastus?

Veneestä tapahtuva kalastus on aina tyyliltään puhtaasti heittokalastusta. Jigikalastuksessa käytetään n. 6-8 jalkaisia vapoja, 0.12-0.30mm paksuista värikästä kuitusiimaa kohdelajin mukaan, sekä jigikalastukseen sopivia koukkuja ja itse jigejä. Keloina käytetään laadukkaita 20,25 sekä 30-kokoluokan etujarrullisia avokeloja tai hyrräkeloja mieltymysten mukaan. Perukkeena on yleisemmin 0.20-1.0mm fluorocarbon peruke.

Kalastusmuodon suosio perustuu sen tehokkuuteen ja monipuolisuuteen; enää ei tarvitse omistaa uisteluvenettä ja hallita viittätoista vapaa takiloineen saadakseen järvestä kalaa. Tämä onnistuu erittäin hyvin ainoastaan jopa yhdellä jigikalastusta varten kootulla kalastus setillä. Harrastaminen onnistuu vaikkapa rannoilta tai soutuveneestä omalla mökkijärvellä. Veneestä, johon on asennettu jonkinlaista elektroniikkaa ja kaikuluotainta, kalojen löytyminen on tosin paljon helpompaa!

Laadukas elektroniikka ja kaikuluotaimen oikeanlainen tulkinta on suuressa roolissa, kun haemme onnistumisia vesiltä. Siksi tarjoan hyvät mahdollisuudet näihin onnistumisiin ja kalastuspäivään, joka jää varmasti mieleen positiivisesti! Itäisen Suomen järvet tarjoavat koko Suomen mittapuulla parhaimpia edellytyksiä harrastaa jigikalastusta niin kalaston kuin kalamäärien suhteen. Voimme tavoittaa sellaisia saaliita, joita et edes ikinä voinut kuvitella saavasi.

Oppaalta luonnistuu kaikki yleisimmät kalastustyylit, joita jigikalastuksessa voidaan käyttää. Niitä ovat muunmuassa:

Heittojigaaminen

Perinteinen heittojigaaminen on suosituin jigikalastuksen muoto. Sitä voidaan tehdä niin hauelle, kuhalle kuin ahvenelle. Vieheiden koko voi olla pienempää tai sitä voidaan kasvattaa, mikäli kalastus kohdistuu puhtaasti haukeen. Käytettävät painot alkavat pelkästä koukusta päättyen aina n. 20-grammaan asti. Suosituin paino kesällä on 5, 7, 8,5 ja 10 grammaa, ja hyvin usein kalastus syvyys täten 3-8 metriä.

Haukea taas kalastetaan hyvin usein pelkällä ”off-set” koukulla, joka voidaan höystää koukun varteen kierrettävällä lyijylangalla tai valmiilla koukulla, jossa paino sijaitsee rungossa. Tässä kalastusmuodossa veden syvyys on usein matala, n. 0.5-3 metriä ja sitä voidaan harrastaa myös kasvuston seassa.

Joskus jos etsimme suurempia kaloja matalemmasta vedestä, viistoluotain toimii oivana apuvälineenä tässä. Silloin voimme merkkata jopa yksittäisiä kaloja kaikuluotaimesta, jolloin merkki piirtyy karttaan pisteenä. Silloin voimme keskittyä kalastamaan merkattuja kaloja ja voimme helposti vaihtaa heittosuuntaakin ilman kalan häirintää. Kalastustekniikka on erittäin toimiva matalemmassa vedessä. Varsinaista täsmä heittoa mahtavine tärppeineen!

Microjigaaminen

Microjigauksessa käytettävät vieheet ovat hyvin usein melko pieniä. Kalastus tapahtuu lyhyellä ja kokotoimisella vavalla, jolla pienimmätkin kalat huomataan ja ne voidaan tartuttaa helposti. Myös siima on usein ohutta, jotta vieheiden heittäminen on mahdollista järkevästi. Kohdelajina on ahven ja kuha. Ahvenelle microjigaus sopii täydellisesti, ja varsinkin, jos kalastus tapahtuu matalassa vedessä. Syvyys on monesti 0.5-2 metriä mutta tätä voidaan harjoittaa myös syvemmästä, esimerkiksi syksyllä kun ahven parveutuu. Microjigausta ei kannata harrastaa silloin, jos kalastamme sekakalaparvessa, jossa on myös haukia. Peruke on usein hieman ohuempaa,jotta jigi ui paremmin. Tällöin pienimmätkään kalat eivät säiky peruketta.

Monesti microjigeihin ottaa muutkin kalalajit, kuten lahna, säyne tai iso särki. Sikäli lajien kirjo on tässä kalastusmuodossa erittäin monipuolinen. Myös suurille ajoahvenille microjigi kelpaa kaikista parhaiten ja se toimii keväästä myöhään syksyyn asti eri syvyys alueilla.

Dropshot

Dropshotissa paino sijaitsee perukkeen päässä, ja jigi sen yläpuolella. Tätä yhdistelmää heitetään samalla tavalla kuin perinteistä painopäätä. Tämän kalastustekniikan etuihin kuuluu mm., että jigiä voidaan uittaa erittäin hitaasti painon raahatessa pohjaa ja korostaa sen liikettä käsialauitolla. Jigi voidaan asettaa myös parhaiten kalastavalle syvyydelle eli etäisyydelle käytettävästä painosta. Mikäli pohjassa on paljon puumateriaalia tai kivikkoa, jigikään ei jää niin helposti pohjaan tässä tekniikassa. Tätä voidaan tarjota niin ahvenelle ja kuhalle (yleisimmät), mutta myös hauelle sen ollessa joskus passiivinen huonolla syönnillä. Joskus pienet jigit toimivat ottihalukkuutta parantavana tekijänä ja voivat laukaista ne ensimäiset kalat ottamaan, jolloin myös muut kalat aktivoituvat kalastettavalla alueella.

Hauen jigaaminen

Haukeen kohdistuvassa kalastuksessa käytetään yleensä 7-8 jalkaisia järeämpiä vapoja ja 30-40 luokan avokeloja ja haukijigejä. Haukijigit ovat painoltaan n. 20-60 grammaisia koukutettuna jigipäällä, off-set koukulla tai yhdellä kolmihaaralla tilanteen mukaan. Hauen jigaamista voi harrastaa heti jäiden lähdettyä ennen kutua tapahtuvalla penkkajigaamisella jolloin kohdekalat ovat hyväkuntoisia. Jätämme osaltamme hauelle kuturauhan, emmekä kalasta kutulahdissa ollenkaan. Kudun aikana meneviä ja tulevia haukia on ympäriinsä, mutta nimenomaan kudunjälkeinen hauki on erittäin nälkäinen ja siirtyy kivikoille pyytämään särkikaloja ja ahvenia unohtamatta syvemmällä olevia muikku- ja kuoreparvia. Tiedämme mistä kalat tavoittaa!

Hauen jigaaminen sen onnistuessa, tarjoaa sellaisen elämyksen, ettet toista ole kokenut! Kalastamme yleensä hyvin eri tyyppisillä haukivieheillä, jigien ollessa suuressa roolissa unohtamatta Spinner Baittejä. Haukea on vesistöissämme yllin kyllin ja tähänkin on olemassa ne erikois tekniikat joilla saamme myös tulosta aikaan.

Kohdelajeista:

Kuhan kalastus tapahtuu keväästä myöhään syksyyn asti. Usein keväällä jäiden lähdettyä järvikuhat tavoitetaan syvemmiltä alueilta, joissa täkykalaparvet pitävät kohdekalat aktiivisina. Usein liikkuva vesimassa voi kerätä isojakin parvia kapeisiin salmimaisiin alueisiin jo heti keväästä (5-8m), jos vedenlämpö sen sallii. Järvet valitaan aina siten, että emme kalasta yli 10-metrisestä vedestä tavoittaaksemme kalat kylmemmässä vedessä. Keväästä kesään siirryttäessä isojakin kaloja voi tavata savipohjaisilta alueilta lahden pohjista. Usein savialueet lämpenevät ympäröivää vesialuetta nopeammin ja kalastus tapahtuu lähellä mannerta tai saaria. Usein veden kiintoaines voi kerätä lämpöhakuisia ja aktiivisia kuhia paljonkin alueelle ”lämmittelemään” ja saalistamaan.

Kun kesä koittaa ja vesi on lämmennyt, suosittuja alueita ovat matalikot lähellä syvää vettä. Omasta mielestäni tämä on parasta aikaa saada laskuriin kolminumeroinen luku päivän aikana. Sen eteen toki täytyy tehdä koko päivä töitä, joten 8-tuntiakin voi joskus tuntua lyhyeltä ajalta kalastuksen ollessa niin hauskaa ja tehokasta, ettei sitä malta lopettaa! Syksyä päin mentäessä monissa alueen järvissä kuha painuu syvempiin vesiin. Siksi voimme valita sellaisia järviä, joissa keskisyvyys on maltillinen ja vedenlämpötila säilyy esimerkiksi kirkasvetisempiä järviä korkeampana pidempään. Usein nimenomaan tumma vesi antaa mahdollisuudet kalastaa kuhaa syksyllä samalla tavalla kuin kesäaikaan, silloin kuhaa voi saada menestyksekkäästi aina keskellä Lokakuuta, jos päivä on lämmin ja ilmanpaine on korkeahko.

Kaikuluotain ja luotaaminen on avainasemassa kalojen etsinnässä, joten siihen kannattaa käyttää aikaa. Usein se parantaa saalisvarmuutta ja voimme keskittyä hyviin alueisiin, joista voimme tavoittaa nimenomaan suuriakin kuhaparvia. Kuhaa on Savon alueen järvissä hyvin, ja opetan ryhmälle mielelläni kaiken mitä tämän kohdelajin kalastuksesta tiedän, haukea ja ahventakaan unohtamatta.